Suomen syytä auttaa Guantanamon lakkauttamisessa

Yhdysvallat on pyytänyt EU-mailta apua kansainvälisen oikeuden vastaisesti toimivan Guantanamon vankileirin lakkauttamiseksi. Yhdysvallat on kysynyt, voisivatko EU-maat ottaa vastaan sellaisia Guantanamoon perusteetta vapauden riiston kohteeksi vuosikausiksi joutuneita, joita ei epäillä mistään rikoksesta. Suomen on syytä osoittaa tässä yhteydessä konkreettinen tukensa Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman edistykselliselle ihmisoikeuspolitiikalle.

George W. Bushin hallinto toimi ulkopolitiikassaan ja sodankäynnissään vastoin useita kansainvälisen oikeuden periaatteita. YK:nkin tuomitsemat räikeimmät esimerkit olivat kidutuksen käyttö kuulusteluissa ja Afganistanin operaation yhteydessä epäiltyjen vangitseminen määräämättömästi Guantanamon vankileiriin vailla mahdollisuutta oikeudenkäyntiin tai normaaleihin Yhdysvaltain tai kansainvälisen oikeuden epäillyille takaamiin oikeuksiin. Ihmisoikeusjärjestöjen ja useiden maiden hallitusten mukaan merkittävä osa Guantanamoon suljetuista oli pidätettyinä vailla mitään kestäviä perusteita. Syyttömien julkisuuteen tulleet tarinat ovat olleet riipaisevia, kuten Uuden Suomen haastatteleman Al Jazeera tv-kanavan toimittajan.

Kun nyt Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Obama on ilmoittanut Yhdysvaltain tältäkin osin palaavan edistyksellisen oikeusvaltion tavoin noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita, on Suomen ja EU:n syytä auttaa Obamaa Guantanamon lakkauttamisessa. Guantanamo on ollut symboli läntisen maailman kaksinaismoralismille, jossa demokratian ja kansalaisoikeuksien periaatteet on hylätty terrorismin vastaisen taistelun nimissä. Guantanamon alasajolla on suuri merkitys paitsi Yhdysvaltain myös koko läntisen maailman nauttimalle arvostukselle Aasiassa ja Afrikassa.

Yhdysvallat toki kantaa päävastuun aiemman hallintonsa laiminlyönneistä, mutta on selvää että monet syyttä Yhdysvaltain vangitsemat tai jopa kiduttamat vangit eivät halua jäädä vapautumisensa jälkeen Yhdysvaltoihin. Monet eivät voi toisaalta palata kotimaahansa maan poliittisen tilanteen tai henkilökohtaisen uhan takia. Suomella pitäisi olla valmiudet ottaa useita tällaisia vankeja Suomeen tavanomaisten turvallisuus- ja ihmisoikeuskriteerien mukaisesti. Annan täyden tukeni ulkoministeri Alexander Stubbin alustavalle kannalle asiassa.

Yhdysvaltojen kanssa on kuitenkin syytä neuvotella siitä, miltä osin he kustantaisivat tästä aiheutuvia kustannuksia. Vuosikausien vapauden riiston ja mahdollisesti kidutuksen kohteeksi joutuvan syyttömän ihmisen auttaminen elämänpolulla eteenpäin ei voi olla helppoa.

Yhdysvallat palaa juurilleen

"As for our common defense, we reject as false the choice between our safety and our ideals. Our founding fathers ... our found fathers, faced with perils we can scarcely imagine, drafted a charter to assure the rule of law and the rights of man, a charter expanded by the blood of generations. Those ideals still light the world, and we will not give them up for expedience's sake. And so to all the other peoples and governments who are watching today, from the grandest capitals to the small village where my father was born: know that America is a friend of each nation and every man, woman, and child who seeks a future of peace and dignity, and that we are ready to lead once more."

Nämä sanat vaikuttivat minuun eniten Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman eilisessä virkaanastujaispuheessa. Yhdysvalloissa on nyt presidentti, joka lupaa palauttaa maansa perustuslain periaatteet ihmisten vapaudesta ja laajoista kansalaisoikeuksista sille kuuluvalle paikalle, niin kotimaassa kuin ulkopolitiikassaankin. Obama puhui kauniisti myös siitä johtajuudesta, jonka Yhdysvallat aikoo ottaa talouskriisin ja ilmastonmuutoksen uhkien torjumisessa.

Maailma tarvitsee tänä päivänä johtajia, jotka uskaltavat puolustaa sivistystä, oikeusvaltiota ja ihmiskunnan yhteistä pyrkimystä edistykseen. Nämä arvot ovat olleet viime vuodet pahasti hukassa. Yhdysvallat tarvitsee Barack Obamaa, mutta niin tarvitsee myös koko maailma.