Olen tällä viikolla osallistunut Pohjoismaiden Neuvoston vuoden pääistuntoon Oslossa. Istunnon pääteemana on ilmastonmuutoksen torjunta. Korkea poliittinen agenda on palauttanut edustajien uskon pohjoismaiseen yhteistyöhön, ja kokous on ollut erittäin onnistunut.
Pohjoismaat kohtaavat ilmastonmuutoksen konkreettisesti. Grönlannin edustajat ovat tuoneet esille ne valtavat riskit, jotka ilmaston lämpeneminen merkitsee Grönlannille. Grönlannin mannerjään sulaminen vaikuttaa myös meihin kaikkiin muihin. Arktiksen alueen jäiden nopea sulaminen aiheuttaa paitsi ekologisia muutoksia myös riskejä konflikteista valtioiden välillä kilpailtaessa Arktiksen meren pohjassa sijaitsevien kaasu- ja öljyvarojen hyödyntämisessä.
Samalla kokouksessa on ollut vahva usko siihen, että yhdessä Pohjoismaat voivat johtaa niin EU:n kuin koko maailman tekemään riittävän pitkälle menevät ilmastositoumukset Kioton sopimuksen jatkoa koskevissa neuvotteluissa. Pohjoismailla on loistava tilaisuus tähän jo siksi, että ratkaiseva YK:n ilmastokokous pidetään vuonna 2009 Kööpenhaminassa.
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää myös pohjoismaisen yhteiskunnan uudistamista kestävämmäksi. Tarvitaan esimerkiksi parempaa joukkoliikennettä, parempaa kaupunkisuunnittelua ja kestävämpää kulutusta. Tässä me voimme oppia paljon toisiltamme. Itse kysyin istunnossa Ruotsin pääministeri Reinfeldtilta hänen näkemyksiään siitä, miten ekologisella verouudistuksella voidaan vähentää ympäristöä kuormittavaa kulutusta. Ekologisessa verouudistuksessa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta ympäristökuormituksen verotukseen. Ruotsissa sosialidemokraattinen hallitus yhteistyössä vihreiden kanssa toteutti jo viime vaalikaudella laajan verouudistuksen, ja Suomessa olemme juuri aloittamassa samalla tiellä.
Reinfeldt on kokenut viime vuoden aikana varsinaisen ympäristöherätyksen (parempi myöhään kuin ei milloinkaan), ja korosti riittävän korkean hiilidioksidiveron merkitystä. Reinfeldt myönsi minun olevan oikeassa siinä, että tarvitaan modernia veropolitiikkaa jotta yhteiskuntarakenteemme voidaan muuttaa kestävämmäksi.
Tällaista puhetta soisi kuulevan lisää myös Suomessa.
keskiviikko 31. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti