Ekologinen verouudistus etenee

Pidin eilen varsinaisen puheenvuoroni vuoden 2008 talousarviota koskevassa keskustelussa. Laitan sen nyt blogiini luettavaksenne. Keskityin puheessa kahteen asiaan: perustelemaan ekologista verouudistusta, sekä tuomaan esille yliopistojen lisämäärärahojen tarpeen.

Oppositio on ollut kummallisen vanhakantainen kritiikissään talousarviota kohtaan, ja siksi pidin pienen talouspoliittisen luennon siitä, kuinka ekologinen verouudistus - työn verotuksen keventämin ja ympäristöverojen vastaava kiristäminen - on kestävän yhteiskunnan rakentamisen kannalta välttämätöntä. Laitan yliopistoja koskevan osuuden omaan blogimerkintään:

"Ville Niinistö /vihr: Arvoisa puhemies! Vanhasen toisen hallituksen ensimmäinen talousarvio on samalla ensimmäinen ekologista verouudistusta toteuttava budjetti Suomessa. Ekologinen verouudistus oli jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa, mutta sen aikana uudistusta ei käytännössä toteutettu. On hienoa, että Suomi nyt vihdoin on astumassa modernia ja kestävää talouspolitiikkaa harjoittavien maiden joukkoon.

Ilmastonmuutoksen, raaka-aineiden hinnannousun ja luonnonvarojen ehtymisen myötä 2000-luvun resurssitehokkaassa talouspolitiikassa ekologia ja ekonomia kulkevat käsi kädessä. Vihreänä talousihmisenä turhaudun usein siihen, kuinka toimittajat muistavat vihreiden puheista usein vain energiaverojen kiristämisen. Tämä on vain toinen puoli ekologista verouudistusta. Yhtä tärkeää on se, että samalla vähintään vastaavassa suhteessa kevennetään työn verotusta ja vahvistetaan perusturvaa. Lisäksi on syytä parantaa kestävien kulutusvalintojen kilpailukykyä, jotta ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat valinnat helpottuvat.

Uudistuksessa on siis kyse verotuksen rakenteellisesta muutoksesta, jolla sekä lisätään työnteon kannattavuutta että ohjataan kestäviin kulutusvalintoihin. Siinä ihmisille annetaan työn verotuksen jälkeen enemmän rahaa lompakkoon. Tällöin jokainen ihminen voi itse omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa tästä ylimääräisestä rahasta jää perheen hyvinvoinnin lisäämiseen ja kuinka suuri osa menee ympäristöä kuormittavan kulutuksen verottamiseen. Nämä ehdot toteutuvat riittävän hyvin hallituksen ohjelmassa ja talousarvioesityksessä.

Ensi vuoden budjetissa ympäristöveroja eli tässä tapauksessa polttoaineen ja sähkön verotusta lisätään 300 miljoonalla eurolla, mikä sovittiin koko hallituskauden tavoitteeksi. Työn verotusta tullaan vaalikaudella keventämään merkittävästi tätä enemmän, vaikka suhdannesyistä on haluttu painottaa kevennyksiä vaalikauden loppupuolelle.

Perusturvan puolella opiskelijat ja eläkeläiset saavat jo tässä budjetissa merkittävän korotuksen. Lapsiperheiden asemaa parannetaan yksinhuoltajien osalta jo tässä budjetissa sekä erityisesti vähimmäisvanhempainetuuksien suurella, yli 150 euron korotuksella ensi vuonna. Lisäksi laaja sosiaaliturvan uudistus tulee vahvistamaan kaikkien perusturvaa ja kannustamaan työntekoon. Kestäviä kulutusvalintoja tuetaan muun muassa energia-avustusten lisäämisellä ja suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aloittamisella vuonna 2010.

Arvoisa puhemies! Ruotsissa ekologista verouudistusta on toteutettu sosialidemokraattien ja vihreiden yhteistyönä jo edellisellä vaalikaudella - oli siellä muuten vasemmistopuoluekin mukana. Siellä ympäristöveroja korotettiin neljän vuoden ajan joka vuosi 3 miljardia kruunua eli reilut 300 miljoonaa euroa ja työn verotusta kevennettiin vuosittain hieman tätä enemmän. Lopputuloksesta tehdyssä tutkimuksessa osoittautui, että sen sosiaaliset vaikutukset olivat myös hyvät. Väestöstä valtaosan elintaso parani, ja erityisesti kaupungeissa pienituloiset, jotka käyttävät vain vähän autoa, voittivat merkittävästi uudistuksessa. Siksi on vaikea ymmärtää vasemmistopuolueiden epäluuloa ympäristöverojen korottamista ja ekologista verouudistusta kohtaan.

Myös kulutustottumukset muuttuivat, ja Ruotsi on onnistunut taittamaan sähkönkulutuksen kasvun lievään laskuun. Sen sijaan Suomessa sähkönkulutus on viime vuosina kasvanut edelleen, jopa ennätyssuuresti, 6-10 prosenttia vuodessa. Ruotsissa työllisyysvaikutukset olivat hyvät. Energiaintensiivinen teollisuus hyötyi tehostamalla energiankäyttöään ja siten parantamalla tuottavuuttaan ja kilpailukykyään maailmanlaajuisesti, ja työn verotuksen keventäminen lisäsi muiden alojen, erityisesti palvelualojen, työllisyyttä. Ruotsin uusi porvarihallitus aiemmasta oppositiokauden kritiikistään huolimatta jatkaa nyt verouudistusta korottamalla polttoaineveroja enemmän kuin vihreät viime kaudella uskalsivat edes ehdottaa.

Resurssitehokas raaka-aineiden ja sähkön käyttö onkin kansantalouden menestymisen kannalta vuosi vuodelta välttämättömämpää. Toivoisin siis myös opposition päivittävän talouspolitiikan oppikirjansa. Ekologia ja ekonomia kuuluvat yhteen."