keskiviikko 4. maaliskuuta 2009

Lex Nokia -äänestyslogiikkaa

Hetki sitten eduskunta hyväksyi lain sähköisen viestinnän tietosuojasta eli Lex Nokian äänin 96-56. Uutisoinnissa ilmoitettiin 47 edustajan olevan poissa. Tiedoksi sanottakoon, että itse en ollut poissa vaan pidättäydyin äänestämästä. Olin kyllä ilmoittautunut istuntoon ja istuin paikallani vastuustani tietoisena.

Pidättäydyin tässä lopullisessa äänestyksessä siksi, että enää ei ollut mahdollista parantaa lakiesitystä, eikä kumpikaan muista vaihtoehdoista, lain puolesta tai vastaan äänestäminen, sellaisenaan vastannut omaa kantaani (enkä halunnut myöskään äänestää tyhjää, koska se tarkoittaa lähinnä sitä että ei ole mielipidettä asiaan). Lain parantamisen eteen olin tehnyt töitä koko viimeisen vuoden ajan ensin perustuslakivaliokunnassa ja sittemmin täysistunnossa viime viikon äänestyksessä (jossa rajausesityksemme, lain rajaamisesta koskemaan lisävaltuuksien osalta vain yrityssalaisuuksien vuotoa, hävisi äänin 96-66).

En voinut äänestää lain puolesta, koska se olisi merkinnyt hyväksyntäni antamista puutteelliselle valmisteluprosessille ja huonosti rajatulle laille. Vaikka paine äänestää lain puolesta oli kova, oli tämä kysymys minulle periaatteellisesti tärkeämpi. Avoimessa ja kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa silläkin on merkitystä, miltä asiat näyttävät. Epäilyt painostuksesta sekä asiantuntijoiden lain yksityiskohtiin kohdistama kritiikki olisi ollut syytä tutkia, ja ottaa huomioon lakitekstissä, ennen lain hyväksymistä.

Vastaan äänestäminen ei olisi toisaalta tässä tilanteessa edistänyt yhtään omia arvojani tai poliittisia tavoitteitani tietoyhteiskuntavapauksien edistämisessä. Voimassaoleva laki on monin tavoin Lex Nokiaa huonompi ja täsmentävää lakiesitystä selvästi tarvittiin. Parempaa esitystä ei niin sanotusti ollut tarjolla tai sellaista ei voitu nykyisen hallituksen olettaa enää esittävän. Lex Nokiaa voidaan tässäkin muodossa soveltaa rajaavasti, jolloin sen perusoikeuksia rajoittavat ongelmat vähenevät (ks. aiempi blogimerkintäni asiasta viime viikolta) ja sen käyttäjien tietoturvaa parantavat osat korostuvat. Tämä nyt oli vaan tilanteen realiteetti, kun lakia parantavat rajausesityksemme kaatuivat viime viikon äänestyksessä.

Lex Nokia on ollut koko vihreiden ryhmälle vaikea kysymys, ja olemme yhdessä toimineet lakiesityksen rajaamiseksi perusoikeuksien suojaa vahvistavalla tavalla koko prosessin ajan. Tässä äänestyksessä lain läpimeno oli selvää muiden hallituspuolueiden laajan äänienemmistön ja yksimielisen kannan takia. Tässä tilanteessa useimmat vihreät asettivat hyvän hallitusyhteistyön ja lakeihin vaikuttamisen näyttävän mutta tehottoman vastustamisen edelle.

Ryhmän varapuheenjohtajana minulla on myös laajempi vastuu vihreiden toimintakyvystä hallituksessa tavoitteidemme edistämisessä kuin yksittäisellä kansanedustajalla. Kaikki tiesivät, että vihreiden asema hallituksessa ei olisi kestänyt kovinkaan montaa ei-ääntä. Tätä kokonaisuuttakin on poliitikon aina arvioitava ja kannettava vastuuta paitsi omasta myös puolueen yhteisestä asemasta. Hallitusyhteistyössä vihreät on kuitenkin saavuttanut merkittäviä tuloksia ja hallitus tarvitsee nyt työrauhaa talouden taantuman hoitamiseen.

Näistä syistä päädyin pidättäytymään. En halunnut kannattaa lakiesitystä kansalaisten luottamusta nakertavan valmisteluprosessin takia, ja toisaalta sinällään tarpeellisen täsmentävän lakiesityksen vastustaminen tässä tilanteessa olisi ollut protestina tarpeettoman dramaattinen ja perusteeton.

Maailma ei ole siis mustavalkoinen. Itse arvioin tämän parhaaksi toimintatavaksi tässä tilanteessa niin itselleni tärkeiden kuin vihreiden yhteisten tavoitteiden edistämiseksi. Tämän asian jatkon osalta se tarkoittaa sen varmistamista, että tietosuojavaltuutetun rooli korostuu oikeusturvan valvojana ja lakia soveltavan ja sitä rajaavasti tulkitsevan ohjeistuksen antamisessa.

18 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikö tällaisen käyttäytymisen yleisyyden välttäminen olisi voinut johtaa juuri siihen, ettei lakia hyväksytä, jolloin se olisi voitu tuoda myöhemmin taas hyväksyttäväksi parempana?

Ville Niinistö kirjoitti...

Hyvä pointti, mutta tein parhaani jo viime viikolla ihmisten vakuuttamiseksi, jotta he äänestäisivät rajausesityksemme puolesta. Silloin tuli väistämättä selväksi se, että aidosti asiaa puntaroivia ei enää ollut monia jäljellä, vaan useimpien kanta oli jo lyöty lukkoon.

Kokonaistilanteen arviointi on aina tietysti osa politiikkaa. Jos olisin tiennyt, että lakiesitys voisi kaatua, ja että kaatuminen johtaisi uuteen parempaan lakiesitykseen (voimassaolevan tietosuojan kannalta erittäin huonon sijaan, johon lex nokiakin on oikeastaan parannus), olisi se vaikuttanut varmasti harkintaani.

Anonyymi kirjoitti...

Seli seli. Hallitusvalta maistuu Vihreistä niin makealta, että sen takia voi luopua mistä vaan periaatteista. Isojen poikien suosioon pääsee vain jos on niille hyödyksi.

Anonyymi kirjoitti...

Ei millään pahalla, mutta selitykseltä haisee. Tämän lain myötä on tullut vihreidenkin arvot ilmi.

Terve, ja kiitos kaloista.

Anonyymi kirjoitti...

Seli seli!
Jos olisit mies olisit painanut "Ei" !
Itse joduin nyt hankalaan tilanteeseen.
Viimeksi äänestin Kasvia mutta nyt ällöttää ajatus että vaalijärjestelmämme johdosta tämä myöskin merkitsi äänen antamista näille selkärangattomille jotka joko aktiivisesti osallistuivat tähän häpeälliseen tapahtumaan tai antoivat sen tapahtua yrittämättä estää. Toivottavasti piraattipuolue tulee apuun...

Unknown kirjoitti...

(enkä halunnut myöskään äänestää tyhjää, koska se tarkoittaa lähinnä sitä että ei ole mielipidettä asiaan)

Hiljaisuus oli ainakin ennen myöntymisen merkki. Ilmeisesti tälle on keksitty joku uusi merkitys, vähän niinkuin "urkkia" oli ennen vain virkavallan oikeus?

Tavoitteen kannalta tulokseton protestointi vain vie puolueen arvovaltaa, vaikka yksittäinen kansanedustaja siinä saisikin profiloiduttua.

Mukava kuulla että Vihreissä on kaltaisiasi järkipolitiikkoja eivätkä kaikki ole Kasvin tai Sumuvuoren tapaisia populisteja. (Tämä oli sarkasmia.)

Ville Niinistö kirjoitti...

Ihmisen on oltava rehellinen itselleen, en olettanutkaan saavani kummaltakaan puolelta selkääntaputteluja päätöksestäni.

Avaan kuitenkin problematiikkaa hiukan esimerkillä:
1) On olemassa Huono Laki X, joka on aikanaan hyväksytty ilman laajaa julkista keskustelua huonosti rajattuna. Laista ei selviä, millä edellytyksillä perusoikeuksia voidaan rajata ja todellisuudessa siksi lakia väärinkäytetään kansalaisten oikeuksia kohtuuttomasti rajoittavalla tavalla.

2) Tulee uusi lakiehdotus Y, jonka on tarkoitus korjata Huono Laki X:n ongelmia vahvistamalla kansalaisten perusoikeuksien suojaa, mutta samalla eri tahojen intressien takia korjauslakiin tuleekin uusia perusoikeusrajoituksia, joskin melko tarkkaan rajattuina. Uusi laki Y on myös herättänyt laajaa julkista keskustelua ongelmiensa takia.

-> onko siis perusteltua vastustaa lakia Y, koska se tuo melko tarkkaan rajattuja uusia perusoikeusrajoituksia, vai kannattaa sitä, koska se poistaa Huonon Lain X kansalaisten perusoikeuksia tosiasiassa rajoittavat ongelmat ja määrittelee oikeusturvaa suojaavat mekanismit.

Ja vaihtoehtona ei siis ole tehdä Erittäin Hyvää Vihreää Lakia, vaan tässä ne pelinappulat loppupeleissä sitten olivatkin (ja uhkana uuden lain vastustamisessa on myös se, että ei saa koskaan tehdä yhtään uutta Erittäin Hyvää Vihreää Lakia).

Tervetuloa eduskunnan ihmeelliseen maailmaan.

Lauri kirjoitti...

Kyllä mää ymmärrän Kokoomuksen ja Keskustan. Näiden arvopohja vastaa varmasti lain sisältöä. Mutta en mä ymmärrä, että tämä on nyt sitten Vihreiden linja. Pitää etsiä nyt sitten koko aikuisikäni Vihreitä äänestäneenä joku uusi puolue. Mikäköhän se olisi?

Anonyymi kirjoitti...

onko siis perusteltua vastustaa lakia Y, koska se tuo melko tarkkaan rajattuja uusia perusoikeusrajoituksia

On perusteltua vastustaa huonoa lakiehdotusta.

vai kannattaa sitä, koska se poistaa Huonon Lain X kansalaisten perusoikeuksia tosiasiassa rajoittavat ongelmat ja määrittelee oikeusturvaa suojaavat mekanismit.

Kyllä on raukkamaista. Ettet voinut olla puolesta tai vastaan, kun oli niin vaikea puntaroida etuja ja hyötyjä! Jösses, kyllä hyvään johtajuuteen kuuluu päätöksentekokyvykkyys TIUKOISSAKIN paikoissa!

Onneksi sinä toit julkisuuteen, ettet vastustanutkaan Lex Nokiaa, vaan painoit poissa. Äänestäjän on paljon helpompi puntaroida suoritustasi seuraavissa vaaleissa.

Riitta kirjoitti...

Ja mitähän hyötyä siitä kenellekään on, jos vihreät riittävästi sooloiltuaan päätyvät oppositioon räksyttämään? Hallituksessa sitä sentään voi asioihin vaikuttaakin, vaikka joutuukin välillä nielemään itselleen ja kannattajilleen epämieluisia päätöksiä.

Useimmat oppivat jo siinä kolmivuotiaina, ettei aina voi saada mitä haluaa, vaikka olisi omasta mielestään kuinka oikeassa.

Ja ei, en pidä Lex Nokiasta yhtään. Tässä viimeisessä äänestyksessä "ei"-äänet Vihreiltä olivat jo kumminkin hyödytöntä hallituskumppaneiden provosointia.

Ville Niinistö kirjoitti...

Kommentoin itse tässä asiaa vielä kerran ja perusteellisesti.

Haluan muistuttaa, että vihreät on hallituksessa kolmen muun puolueen kanssa. Lex Nokia on parempi laki vihreiden kritiikin ja lakiin ajamien muutosten ansiosta (tunnistetietojen tutkiminen vasta viimesijainen keino, "merkittävän haitan" määritelmää rajattu, lisää edellytyksiä tietosuojavaltuutetulle hoitaa valvontatehtäväänsä ja estää lain väärinkäyttö jne).

Vihreät eivät ole olleet asian käsittelyssä hiljaa: oikeusministeri Brax vaikutti lain rajaamiseen, Tarja Cronberg vastusti lakia hallituksen esittelyssä, minä sain rajattua monin rajausesityksin lain tulkintaa perustuslakivaliokunnassa, Johanna Sumuvuori esitti lain rajaamista lisävaltuuksien osalta koskemaan vain yrityssalaisuuksien vuotoa liikenne- ja viestintävaliokunnassa, minä muun 4 vihreän joukossa äänestin täysistunnossa tämän ehdotuksen puolesta, ja Jyrki Kasvi on tämän lisäksi ollut lain aktiivinen vastustaja ja keskustelun herättäjä.

Viimeisessä äänestyksessä lain aktiivinen vastustaminen monien vihreiden toimesta olisi käytännössä johtanut siihen, että vihreät eivät olisi jatkossa
a) enää hallituksessa, tai
b) eivät voisi rajoittaa vastaavia lakiehdotuksia samalla painoarvolla.

Kun vihreät olisivat poissa hallituksesta, suuret hallituspuolueet voisivat toteuttaa kansalaisten perusoikeuksia rajoittavia lakihankkeita ilman hallituksen sisäistä kriittistä ääntä. Lopputulos olisi varmasti huonompi.

Laki olisi lisäksi mennyt läpi muiden hallituspuolueiden toimesta, VAIKKA kaikki vihreät olisivat sitä vastustaneet. Useimmat vihreät asettivat hallitusyhteistyön ja lakeihin vaikuttamisen näyttävän mutta tehottoman oikeassaolemisen edelle.

(Toivon että muistatte muuten osoittaa kritiikkiä niille puolueille ja tahoille, jotka ovat vihreiden vastustuksesta huolimatta tämän lain halunneet ajaa läpi. Se voisi auttaa jatkoa ajatellen enemmän laajojen perusoikeuksien turvaamisessa.)

Vihreät voisivat silloin nykyisen yhteistyöhenkisen politiikan sijaan harjoitella ikuista oppositiopolitiikkaa oikeamielisessä ylemmyydessä odottaen omaa yksinkertaista enemmistöä vaaleissa.

Loppuhuomautukseksi: tämä hallitus on toteuttanut paljon hyviä vihreitä tavoitteita (http://www.vihreat.fi/hallitustie).

Minulle tärkeintä on olla itselleni rehellinen ja pyrkiä edistämään vihreää politiikkaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tässä asiassa pyrin vaikuttamaan lopputulokseen niin kauan kuin se oli mahdollista. Keskiviikon äänestyksessä se ei enää ollut mahdollista. Silti protestoin lievästi pidättäytymällä, koska asia oli minulle tärkeä.

Joillekin näyttää olevan olennaisempaa olla oikeassa, mutta saamatta vaikuttaa yhtään asioihin. Monipuoluedemokratiassa se ei valitettavasti toimi. Kansalaiskeskustelussa se voi olla toki hyvä linja.

Anonyymi kirjoitti...

"Minulle tärkeintä on olla itselleni rehellinen ja pyrkiä edistämään vihreää politiikkaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tässä asiassa pyrin vaikuttamaan lopputulokseen niin kauan kuin se oli mahdollista. Keskiviikon äänestyksessä se ei enää ollut mahdollista."

Se oli täysin mahdollista vielä keskiviikkonakin. Alle puolet äänesti puolesta, etkä mitenkään voi etukäteen olla 100% varma miten kaikki tulevat äänestämään. Ne kansalaiset jotka haluavat puolueen joka aina äänestää hallituksen mukana voivat äänestää RKP:tä. Siihen ei vihreitä tarvita, ja ottaen huomioon miten RKP:n suosio on kehittynyt vuosien varrella luulisi ettei vihreät halua seurata sitä esimerkkiä.

Anonyymi kirjoitti...

Riitta: Ja mitähän hyötyä siitä kenellekään on, jos vihreät riittävästi sooloiltuaan päätyvät oppositioon räksyttämään? Hallituksessa sitä sentään voi asioihin vaikuttaakin, vaikka joutuukin välillä nielemään itselleen ja kannattajilleen epämieluisia päätöksiä.

Mahtavia nämä selittelyt. Riitta, siellä eduskunnassa ei pidä äänestää lakien puolesta, jotka ovat PERUSTUSLAKIA VASTAAN! Oletko muuta mieltä? Onko se jotenkin yllättävän kummallinen vaatimus?

Se ettei Vihreillä ollut muita keinoja kertoo Vihreiden vaikuttamiskyvystä jotain ja äänestäjät osaavat kyllä äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Villelle selittelyjensä väliin sen verran, että jos oli kovasti tämän puolella niin poissa-nappia painamallako osoitit lujaa johtajuutta, vaikuttamis- ja päätöksentekokykyä?

Ville, "lievästi pidättäytymistä" ei ole jättää äänestämättä. Vai yritätkö antaa äänestäjien ymmärtää, että myös eduskuntavaaleissa äänestämättä kannattaa jättää, jos ehdokkaina ei ole päteviä päättäjiä?

Ville Niinistö kirjoitti...

Yhden Anssin kommentin korjaan: lakiesitys ei ollut perustuslain vastainen.

Tiedän että Hesarista saattoi saada kuvan, että 8 asiantuntijaa kahdeksasta oli sitä mieltä. Se ei kuitenkaan pitänyt edes silloin paikkaansa valiokunnan saamien kirjallisten lausuntojen osalta.

Perustuslakivaliokunnan lausunto rajaa lain tulkintaa merkittävästi. Monet julkisuudessa esitetyt väitteet lain porsaanrei'istä eivät siten enää pidä paikkaansa. Perustuslain kannalta olennaisin kysymys liittyy työnantajalle ja ylläpitäjille annettaviin viranomaisvaltuuksiin mahdollisesti rinnastettaviin valvontaoikeuksiin.

Tässä asiassa valiokunta asettui professori Kaarlo Tuorin vakuuttavasti laatiman tulkinnan taakse, jonka mukaan kysymys ei ole viranomaisvaltuuksista, vaan valtuuksista, jotka ovat rinnastettavissa yksityisen suojaa työelämässä koskevan lain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain jo nykyisin antamiin oikeuksiin esimerkiksi kameravalvonnan osalta. Ihmisten perusoikeuksia suojaava oikeusturvarakenne on näin ollen erilainen yksityisen tahon ollessa kyseessä viranomaisen sijaan. Lain edellyttämä yt-menettely ja tietosuojavaltuutetun vahva rooli niin ennakko- kuin jälkivalvonnassa on perustuslaillisesti riittävä suojatoimi.

Perustuslaillisesti lakiin jää kaksi ongelmaa. Onko suhteellisuusvaatimuksen edellyttämällä tavalla tarpeellista antaa yrityksille poliisia suurempia valtuuksia ja onko luvattoman käytön valvontaa rajoitettu lakiesityksessä riittävästi?

Vastaukset näihin kysymyksiin ovat vaikeaselkoisia lain teknisen luonteen takia, ja siksi valiokunta vaatimuksestani edellytti seurantatyöryhmän arvioivan perusoikeuksien suojan tosiasiallista toteutumista lain voimaantulon jälkeen.


Tosiasiassa vain muutama asiantuntija piti lausunnoissaan esitystä yksiselitteisesti perustuslainvastaisena, muut pohtivat asiaa ”toisaalta-toisaalta” -linjalla (kuten julkisuudessa hyvin kriittisesti esiintynyt prof Ojanen).

Monet pitivät lakia huonona ja perusoikeuksien kehityksen kannalta ongelmallisena, mutta eivät lausunnossaan täsmällisesti osoittaneet pykälien perustuslainvastaisuutta. Valiokunnassa on myös tapana painottaa vahvojen perustuslakijuristien asiantuntemusta näissä asioissa, ja Tuori kuuluu heihin. Lausunnot ovat julkisia, joten sen kun vain lukemaan niitä.

Itse olisin toivonut lausunnoista enemmän selkärankaa perustuslainsäätämisjärjestyksen vaatimiselle, mutta sitä ei yksiselitteisesti ollut. Siksi jouduin valiokunnassa tyytymään lausunnon valtuuksien käyttöä merkittävästi rajaavaan, mutta periaatteellisella tasolla hyväksyvään, linjaukseen.

Perustuslakivaliokunta tulkitsee Suomessa perustuslainmukaisuutta, ja tällaisessa rajatapauksessa tämä tulkinta oli, omastakin kriitikistäni huolimatta, silti täysin suomalaisen perustuslain tulkintatradition mukainen.

Riitta kirjoitti...

"Se ettei Vihreillä ollut muita keinoja kertoo Vihreiden vaikuttamiskyvystä jotain ja äänestäjät osaavat kyllä äänestää seuraavissa eduskuntavaaleissa."

Tuliko jollekin oikeasti yllätyksenä, ettei (vielä toistaiseksi) kohtalaisen pieni puolue välttämättä pysty kaatamaan muiden hallituspuolueiden kannattamaa lakiesitystä? Parhaansa tekivät ja minä arvostan sitä. Arvostan myös sitä, että sentään useimmat Vihreät kansanedustajat ymmärsivät, missä vaiheessa on hyvä jo antaa periksi ja tyytyä siihen, että voisi se laki olla huonompikin.

Anonyymi kirjoitti...

Riitta: Tuliko jollekin oikeasti yllätyksenä, ettei (vielä toistaiseksi) kohtalaisen pieni puolue välttämättä pysty kaatamaan muiden hallituspuolueiden kannattamaa lakiesitystä?

Ei se varmaan tule yllätyksenä, mutta se tuli, että Vihreät meni helposti esityksen taakse "kun ei me oikein muuta voida".

Ville: "Yhden Anssin kommentin korjaan: lakiesitys ei ollut perustuslain vastainen. Tiedän että Hesarista saattoi saada kuvan, että 8 asiantuntijaa kahdeksasta oli sitä mieltä. Se ei kuitenkaan pitänyt edes silloin paikkaansa valiokunnan saamien kirjallisten lausuntojen osalta. "

Älä sotke tähän mielikuvaa typeristä Hesaria lukevista kansalaisista, jotka lehden luettuaan kuvittelevat tietävänsä kaikesta kaiken. Edelleen mm. Ahti Saarenpää on luennoinut siitä, että laki on toki parempi kuin edellinen (joka oli todella huono), mutta silti perustuslain vastainen (huono laki), koska Suomi on oikeusvaltio, jossa ihmisen oikeudet menevät aina isompien yritysten oikeuksien edelle. Ihmisillä on oikeudet yksityisyyteen, jotka nyt jätettiin isojen yritysten liikesalaisuuksien suojelemisen takia kakkoseksi. Se on perustuslain vastaista.

Vielä kertauksena ennen seuraavaa lainausta: ihmisen oikeudet menevät aina yritysten oikeuksien edelle (siis pitäisi mennä, toisin kuin mm. Vihreiden mielestä).

Tosiasiassa vain muutama asiantuntija piti lausunnoissaan esitystä yksiselitteisesti perustuslainvastaisena, muut pohtivat asiaa ”toisaalta-toisaalta” -linjalla.

Monet pitivät lakia huonona ja perusoikeuksien kehityksen kannalta ongelmallisena, mutta eivät lausunnossaan täsmällisesti osoittaneet pykälien perustuslainvastaisuutta.


Pysähdytäänpäs hetkeksi ajattelemaan. Ihmisen oikeudet menevät aina yritysten oikeuksien edelle... Uusi laki oli monitulkintainen... Kaikki muut asiantuntijat, paitsi prof. Kaarlo Tuori eivät pitäneet lakia täysin perustuslain mukaisena... JOO! Sen täytyy olla sitten yritysten oikeuksien mukaan, kun tätä lakia viedään läpi! Jipikajee taas tuli homma hoidettua!

Lausunnot ovat julkisia, joten sen kun vain lukemaan niitä.

Kiitos, teillä kansanedustajilla on niin kannustava asenne.

Joillekin näyttää olevan olennaisempaa olla oikeassa, mutta saamatta vaikuttaa yhtään asioihin.

Periaatteet, kuten ihmisoikeudet ja perustuslaki, on hyvää kauppatavaraa. Myymään vaan!

Ville Niinistö kirjoitti...

Anssi, yritin hienotunteisesti kirjoittaa, että parhaani mukaan yritin edellyttää valiokunnassa perustuslainsäätämisjärjestystä, mutta en siinä onnistunut osittain siksi että lausunnot mahdollistivat molemmat tulkinnat.

En saanut näkemykselleni kovinkaan paljon tukea muilta valiokunnan jäseniltä, koska monille poliitikoille perusoikeuksien suojaaminen tietoyhteiskunta-asioissa ei ole yhtä herkkää kuin muissa asioissa. Olen itsekin pettynyt, joten haukut väärää puuta. Aika yksin sain valiokunnassa korostaa tämän lain haitallista merkitystä kansalaisten tietoyhteiskuntavapauksille.

Sen sijaan hakemalla kompromissia pystyin merkittävästi tiukentamaan valiokunnan lausuntoa, ja koska kyseessä oli todella rajatapaus, saatoin hyväksyä tämän neuvottelutuloksen enkä siten voinut jättää eriävää mielipidettä (jolloin esityksiäni ei olisi huomioitu).

Periaatteista olen kanssasi samaa mieltä, mutta perustuslakijuridiikassa tarvitaan myös konkretiaa ja sitä ei tässä tapauksessa ollut riittävästi useimpien asiantuntijoiden ja valiokunnan enemmistön vakuuttamiseksi.

Itsehän pidättäydyin juuri protestina sille, että kansalaisliikkeen ja asiantuntijoiden oikeutettua kritiikkiä ei oltu riittävästi otettu huomioaan ja valmisteluprosessi ei täyttänyt avoimen oikeusvaltion parhaimpia periaatteita. Joten olen siitäkin kanssasi samaa mieltä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Ville vastauksistasi. Avaavat valtavasti päätökseesi johtaneita syitä ja toimintaasi on helpompi ymmärtää. Lopputulosta ei silti voi täysin ymmärtää. Kuinka isojen yritysten näkökulmaa edustavien asiantuntijoiden lausunnot ajavat ihmisten oikeuksien ohi. Ne ovat kuitenkin perustuslaissa päätetyt. Elämmekö oikeusvaltiossa, jos ihmisten oikeudet jäävät yritysten oikeuksia heikommiksi.

Voit uskoa, ettei ole kansalaisen helppoa ymmärtää miksi perustuslain vastaista lakia ei olisi voinut vastustaa. Politiikka on hankalaa, se tiedetään, mutta on vaikea ymmärtää miten perustuslain vastaisen lain saa eduskunnassa läpi. Että joku yksi asiantuntija tuhatta vastaan on sitä mieltä, että tätä voisi ehkä tulkita jotenkin perustuslakiin kuulumattomaksi asiaksi ja kas! Sehän meni läpi sillä perustelulla, että napsahti.

Miten oikeusvaltion oikeudenmukaisuuteen voi turvata, jos perusoikeuksia ei voida turvata. Yritä siinä sitten ymmärtää.

Vielä loppuun kiitos vastauksistasi ja blogistasi.