Historiallinen G20-kokous läpäisi testin

Lontooseen kokoontunut maailman rikkaimpien maiden G20-kokous käsitteli maailmantalouden tulevaisuuden kriittisiä kysymyksiä. Kokouksessa pyrittiin etsimään ratkaisuja niin lyhyen tähtäimen talousvakauden turvaamiseen elvytyksellä kuin finanssimarkkinoiden uudistamiseen.

Vapaa kauppa ei saa tarkoittaa arvoista vapaata kauppa. Talouskriisin takana olevien rajoittamattomien, salailua ja veronkiertoa suosivien, markkinoiden ongelmat on korjattava.

Nyt on historiallinen tilaisuus rakentaa globaalit, avoimet ja reilut finanssimarkkinat, jotka luovat pohjaa kestävälle ja oikeudenmukaiselle talouskehitykselle. Kokouksen julkilausuman perusteella G20-kokous näyttää läpäisseen testin.

Seuraavaksi on varmistettava tavoitteiden toteutuminen käytännössä. G20-kokouksen perusteella maailman talousjärjestelmä saattaa olla suurimman remontin edessä sitten vuoden 1944 Bretton Woods -järjestelmän rakentamisen.

On käynyt selväksi, että globaali finanssikriisi on ratkaistava globaalilla tasolla ja että myös instituutioita on uusittava. Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää ja Maailmanpankkia aiotaan demokratisoida vastaamaan paremmin nykymaailman tarpeita sekä eri maanosien voimasuhteita. Perustettava Financial Stability Forum on myös askel finanssimarkkinoiden parempaan globaaliin hallintaan.

Kokouksen julkilausumassa todetaan pankkisalaisuuden ajan olevan ohi. Salaisuuden verhon alla toimiviin veroparatiiseihin aiotaan puuttua, vaikka yksityiskohdat lausumassa jäävätkin vielä epäselviksi. On varmistettava, että puuttumisella ei tarkoiteta vain tiedonvaihtoa pyynnöstä vaan automaattista menettelyä.

Veroparatiisien kautta tapahtuva veronkierto on pelkästään Yhdysvaltain osalta arvioitu olevan 40 miljardia euroa. Kehitysmaiden on arvioitu häviävän vuosittain 160 miljardia dollaria tähän veronkiertoon, mikä on enemmän kuin ne saavat vuosittain kehitysapua. Finanssikriisin kannalta olennaisinta veroparatiiseissa on roskaluottoja suojaava salaisuuden verho, joka ylläpitää epäluottamusta talousjärjestelmään.

Koko ns. varjopankkijärjestelmä (kuten aiemmin säätelyn ulkopuolella täysin olleet hedge fundit) luvataan tuoda säätelyn ja avoimuuden piiriin, mikä on merkittävä linjaus.

Globaalien rahoituslaitosten resurssien turvaaminen oli välttämätöntä, jotta kriisin seuraukset eivät muodostu ylitsepääsemättömiksi millekään valtiolle. G20-maat sitoutuivat parantamaan IMF:n ja muiden rahoituslaitosten resursseja 1,1 biljoonalla dollarilla (1 100 miljardia).

Myös kehitysmaiden tarpeet otettiin erityisesti huomioon. Kehitysmaiden talouskehityksen kannalta keskeistä on kuitenkin varmistaa veroparatiisien kautta tapahtuvan veronkierron loppuminen.

G20-maat sitoutuivat myös ilmastosopimuksen aikaansaamiseen Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 sekä korostivat ekologisesti kestävän kasvun merkitystä. Tämä oli tärkeä linjaus ottaen huomioon se, että G20-maiden joukossa on myös useita aiemmin ilmastosopimukseen kriittisesti suhtautuneita maita. Lähivuosien suuri haaste on varmistaa, että talouskriisin ratkaisut aidosti edistävät myös ilmastokysymyksen ratkaisua.