Veropohjaa on vaalittava jo nyt

(julkaista alunperin Vihreässä blogissa 20.8.)

Viime päivien verokeskustelu on ollut erikoista huutokauppaa veronalennuksista tilanteessa, jossa hallituksen budjetti on jo valmiiksi 13 miljardia euroa alijäämäinen. Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa nousi esiin huoli veropohjan varmistamisesta julkisen talouden kestävyyden, elvyttävien työllisyystoimien ja palvelujen turvaamiseksi. Suuriin arvonlisäveron ja tuloveron kevennyksiin ei nyt ole varaa, sen sijaan vihreät ehdottaa uusia ratkaisuja veropohjan laajentamiseksi.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksen yksi erikoisuus on se, että tuloveroasteikkoja nostetaan täysimääräisesti vastaamaan ansiotason nousua (palkkojen on arvioitu nousevan keskimäärin 3,5%). Kuitenkin tässä tilanteessa, jossa ei ole inflaatiota ja kuluttajahinnat pikemminkin laskevat, tämä ratkaisu on käytännössä puhdas veronkevennys.

Viime vuonna tehty merkittävä tuloveron kevennys oli suhdannepoliittisesti perusteltu: silloin pystyttiin ehkäisemään taantuman edistymistä ja syvyyttä ennakolta. Keskellä taantumaa tuloveron kevennyksestä ei ole vastaavaa hyötyä. Käytännössä tuloveroasteikon tarkistus hyödyttää myös niitä, joiden ansiot muutenkin nousevat. Vaikka tarkistuksia ei tehtäisi, kenenkään käteen jäävät ansiot eivät laskisi, joskin palkankorotuksen saaneiden veroprosentti luonnollisesti kiristyisi.

Luopumalla merkittäviltä osin tästä tarkistuksesta voitaisiin lisätä valtion verotuloja 300 miljoonalla eurolla. Osan tästä vihreät haluaisivat kohdentaa niiden aseman parantamiseen, joihin taantuman vaikutukset ovat kohdistuneet raskaimmin. Verottoman tulon rajaa - eli kunnallisveron perusvähennystä - ollaan nostamassa hallitusneuvotteluissa jo sovitulla tavalla tässä budjetissa 500 eurolla 2 000 euroon. Vihreiden mielestä verottoman tulon rajaa olisi syytä nostaa 2 500 euroon. Tämä muutos parantaisi pienituloisten asemaa ja lisäisi pienituloisen työn kannattavuutta. Kaikkein pienituloisimpien lisäeurot kohdistuvat myös parhaiten kulutukseen. Kustannus tästä olisi noin 150 miljoonaa euroa.

Veropohjan laajentamiseksi vihreät ehdottaa kuntien aseman parantamista kiinteistöveron maltillisella lisäkorotuksella, joka toisi kunnille vähintään 100 miljoonaa euroa lisätuloja. Rakennusalalla on syytä siirtyä käänteisen arvonlisäveron järjestelmään, jossa pääurakoitsija maksaa veron. Tämä parantaisi rehellisten yrittäjien asemaa, vähentäisi harmaata taloutta ja toisi valtiolle vähintään 100 miljoonan euron lisätulot. Lisäksi vihreät ehdottavat jäteveron asteittaista laajentamista teollisuuden yksityisiin kaatopaikkoihin sekä vapaasta autoedusta luopumista.

Näillä toimilla parannettaisiin julkisen talouden tilaa ja kansalaisille tärkeiden palveluiden rahoituspohjaa. On kohtuutonta, että tulopuolella puhutaan yhä veronkevennyksistä, kun menopuolella joudutaan tekemään sisäisiä siirtoja elvyttävien työllisyystoimien rahoittamiseksi. Vihreät haluaa korostaa, että työllisyystoimet on myös kohdennettava tehokkaasti työllisyyttä ja uutta vihreää kasvua tukevalla tavalla. Rakentamisessa on suosittava palvelujen tilaa parantavia elvytystoimia, kuten homekoulujen peruskorjauksia.

Valtion menojen osalta joudutaan jo nyt tekemään vaikeita ratkaisuja, jotta menokehyksen sisältä löydetään rahoitusta työllisyystoimiin. Vihreät on osoittanut halua kompromisseihin myös meille tärkeissä asioissa. Julkisuudessa esillä ollut kehitysyhteistyömäärärahojen tilanne on yksi harkittavista kysymyksistä. Suomi on EU:ssa sitoutunut kasvattamaan kehitysyhteistyörahoja ensi vuoteen mennessä 0,51 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Valtiovarainministeriön esitys perustuu vihreiden hallitusneuvotteluissa saavuttamaan sopuun määrärahojen kasvusta, joka taloustaantuman myötä tarkoittaisi kehitysyhteistyörahojen kasvamista jo 0,56 prosenttiin.

Vihreät edellyttää kehitysyhteistyöministeri Paavo Väyrysen tavoin, että kehitysyhteistyön määrärahojen kasvu jatkuu myös määrällisesti eikä vain osuutena BKT:sta. Olemme olleet valmiita keskustelemaan siitä, voitaisiinko tämän määrärahan kasvun lisäksi kehitysyhteistyöhön lukea jatkossa muiden Pohjoismaiden tavoin eräitä pakolaisten turvapaikanhakuun liittyviä kustannuksia. [Tämä ei kuitenkaan saa vaikuttaa varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin vaan se on erillinen kansainväliseen vertailtavuuteen perustuva kysymys, jota on syytä valmistella budjettikäsittelystä erillisenä. Näin budjettiriihi päättikin.]