perjantai 16. toukokuuta 2008

Korkea aika korjata poliittisen rahoituksen avoimuutta

Saavuin juuri Helsingin kotiin yölennolla perustuslakivaliokunnan työmatkalta, jossa puhuimme mm. korruption torjunnasta. Nyt onkin heti kommentoitava viime päivien kuumaa puheenaihetta. Vihreät ovat pitkään ajaneet laajempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä poliittiseen rahoitukseen. On ollut mukava havaita viime päivinä, että tämä tärkeä aihe on keskustan ryhmäjohtaja Timo Kallin tapauksen myötä herättänyt myös median mielenkiinnon.

Tätä mielenkiintoa olisi kaivattu jo silloin, kun Euroopan Neuvoston korruption vastainen elin GRECO antoi viime joulukuussa suosituksensa Suomen poliittisen rahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Kaikki nämä suositukset, myös erittäin tärkeät suositukset puolueiden rahoituksesta, olisi syytä saattaa nopeasti käytäntöön.

Suomessa suuret puolueet ovat perinteisesti suhtautuneet melko välinpitämättömästi poliittisen rahoituksen avoimuuden lisäämiseen vetoamalla siihen, että kun meillä ei ole korruptiota, ei tähän ole tarvetta. Tämä on täysin väärä asenne. Vaalirahoituksen määrän kasvaessa hurjasti vaaleista toiseen on välttämätöntä ennaltaehkäistä ongelmia ja parantaa rahoituksen läpinäkyvyyttä. Vaikka on ikävää, että politiikan vahtikoira herää kovin satunnaisesti usein vasta yksittäisten skandaalien yhteydessä, antaa julkinen huomio oikeusministeri Tuija Braxin asettamalle työryhmälle nyt vahvan mandaatin asiantilan korjaamiseksi.

Itse olen viime päivät ollut perustuslakivaliokunnan työmatkalla Keski-Euroopassa tutustumassa työmme kannalta keskeisiin ihmis- ja perusoikeuselimiin, mm. Euroopan Neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen, Saksan perustuslakituomioistuimeen sekä YK:n pakolaisjärjestöön UNHCR:ään. Strasbourgissa tapasimme myös samaisen Grecon sihteeristön apulaisjohtajan, ruotsalaisen Björn Jansonin.

Keskustelin pitkään kahden kesken Jansonin kanssa, emmekä voineet olla enempää samaa mieltä: poliittisen rahoituksen mahdollisimman laaja läpinäkyvyys ja avoimuus ovat välttämättömiä myös kehittyneissä demokratioissa, joissa korruptiota esiintyy vähän. Tämä ennen kaikkea kahdesta syystä:
1) rahoituksen läpinäkyvyys ja avoimuus takaa sen, että yhteiskunta säilyy itsekriittisenä ja valvoo sitä, että korruptiota ei pääse vaivihkaa syntymään avoimuuden puutteen takia, sekä takaa kansalaisille mahdollisimman laajan tiedon politiikan taustoista;
2) jollei meillä ole korkeita standardeja kaikessa korruption torjunnassa ja läpinäkyvyyden takaamisessa, emme voi edellyttää sitä myöskään mailta, joissa korruptio on merkittävämpi ongelma.

En usko, että kovinkaan moni politiikko Suomessa kokee antavansa sitoumuksia vastineeksi poliittisesta rahoituksesta. Tämä ei poista kuitenkaan kansalaisten oikeutta tietää sitä, mitkä tahot rahoittavat poliittista toimintaa.

Tällä en tarkoita sitä, että poliitikkojen tai puolueiden rahoittamisessa olisi jotain kyseenalaista. Päinvastoin. On vain hyvä, että poliittisia intohimoja omaavat tahot osallistuvat eri tavoin edustuksellisen demokratian toimintaan. Yhdysvalloissa puolueet saavat valtavat määrät lahjoituksia, ja tämän rahoituksen julkisuus on säädetty erittäin korkealle tasolle. Suomessakin olisi kaikkien etu päästä eroon hyssyttelystä, joka koskee poliittisia lahjoituksia.

Kaikkien etu olisi mahdollisimman läpinäkyvä järjestelmä. Epäilyt korruptiosta väistyvät, kun tämä rahoitus on avointa - se karsii joukosta jo automaattisesti ne rahoittajat, joilla itsellään ei ole puhtaita jauhoja pussissa. Lahjoitusten määrän lisääntyessä on kuitenkin myös pidettävä huolta siitä, että kilpavarustelu ei vääristä demokratian toteutumista esimerkiksi talouelämää lähellä olevien ehdokkaiden eduksi. Siksi on harkittava myös ehdokaskohtaisen katon asettamista vaalibudjetille esimerkiksi 30 000 euroon, jotta myös pienillä puolueilla ja uusille ehdokkailla on mahdollisuus kilpailla eduskuntapaikoista.

Ihmisillä saa olla aatteita, mutta demokratiassa poliittisen toiminnan pitää samalla olla mahdollisimman avointa. Niin myös poliittisen rahoituksen.

5 kommenttia:

Jami kirjoitti...

On suorastaan naurettavaa, että kahden kauppiaan antamia rahalahjoituksia tutkitaan mutta samalla unohdetaan isojen suomalaisten oligarkkien toiminta puolueiden vaalirahoittajina.

Esimerkkinä Stiftelse för det tvåspråkiga Finland. Se antoi Rkp:lle vaalirahoitusta 800 000 euroa. Siis paljon enemmän kuin Kakkonen ja Sukari yhteensä. Sen hallituksessa istuvat nämä vaikutusvaltaiset miehet: Björn Wahlroos Sampo Oyj:n tj., Stig Gustavson Konecranes Oyj:n hallituksen pj. ja x-tj., Stig Stendahl Fiskars Oyj:n tj. ja Christoffer Taxell EK:n pj.

Huonekalukauppiaan ja halpahalliyrittäjän pikkuruisia rahasummia setvitään, mutta todella suuria summia lahjoittavia ei uskalleta selvitellä. Eihän Suomen pitänyt olla kuin Venäjä, missä toimittajien pitää pelätä? Vai onko kielimuuri esteenä.

Toinen säätiö Ekonomiska upplysningsfonden esimerkiksi rahoitti yhden presidentinvaaliehdokkaan kampanjaa 30 000 eurolla. Tuo SftF antoi 50 000 €.
Toimittajat eivät silti uskalla selvitellä mistä rahat tulivat. Ilmeisesti tietävät, että nyt mennäänkin talouspolitiikan huipulle jos selvitettäisiin.

Stefan Wallin sanoi vaalien jälkeen,että hänen ei tarvitse tietää ketkä Rkp:n vaalikampanjan rahoittivat. Wallin istuu Stiftelse för Åbo Akademin valtuuskunnassa vuodesta 1999 missä Stendahl on puheenjohtajana, mutta Wallin ei tiedä mitään ja media hyväksyy Wallinin selitykset .Toimittajat pelkäävät ruotsalaisia kuin Suomen jääkiekkoilijat?

Jari Suominen kirjoitti...

Kiitoksia käynnistäsi TST:llä 19.5.Pidin monista ajatuksistasi, esimerkiksi avoimuus on asia jota kannatan kaikkialla henkeen ja vereen.Oli myös mukava huomata että politiikassasi on sosiaalinen aspekti hyvin voimakkaasti esillä.Kelpaisit hyvin Vasemmistoliittoon :).Löysitkin paljon yhtymäkohtia Vihreitten ja Vasemmistoliiton välillä.
Teen vielä radio-ohjelmaa josta mainitsin ja aion lähettää sen sinulle cd:nä.Tekninen kalustomme on vain vähän vanhanaikaista ja aikaa menee paljon ohjelman työstämisessä, samoin kuin voimavarojakin.
Olen yksi Vasemmistoliiton harvoista bloggareista.Tervetuloa tutustumaan sivuilleni.Jari

Jami kirjoitti...

Vanhoja säätiöitä ja yhdistyksiä jotka ovat voidelleet vuosia politiikkoja ei media pöyhi eikä tule pöyhimään:)

Media on sen sijaan laitettu Kakkosen ja Sukarin perään. Syykin on selvä: He sotkivat vakiintuneita "hyviksi havaittuja" vaalirahoituskuvioita;) Se on ongelman ydin.

Kaikki olisi jatkunut ennallaan ellei halpahalliyrittäjä ja huonekalukauppias olisi tullut vakiintuneitten puolueoligarkkien hiekkalaatikolle.

Sen jälkeen yhäkkiä löytyi ongelmia vaalirahoituksesta;)

Nolointa tilanne on medialle, toimittajille, jotka eivät voi tunnustaa, että heidät on pantu pitämään huolta, että huomio pysyy poissa esim. sellaisista säätiöistä kuin Stiftelse för det tvåspråkiga Finland missä Björn Wahlroos ja pari muuta pörssiyrityksen johtajaa ohjailee poliitikoille raha-avustuksia.
Heillä on ihan oikeasti vaikustusvaltaa ja ei toimittajakaan niin tyhmä ole että sellaisten tekemisiä alkaisi pöyhiä. No siihen tarvittaisiin vähän ruotsin kielen osaamistakin, että osaa etsiä Säätiörekisteristä tietoa.

Stiftelse för det tvåspråkiga Finland antoi eräälle puolueelle, jonka nimeä ei näissä yhteyksissä saa mainita, vaalirahoitusta 800 000 euroa. Näin on tapahtunut jo viiden vuoden ajan. Kaikki muut sen tietävät mutta ei toimittajat. Summa summarum: Jos joltain uskottavuus on mennyt niin toimittajien uskottavuus on kärsinyt eniten.

Ville Niinistö kirjoitti...

Jamille tiedoksi: Hufvudstadsbladet on tehnyt isoja juttuja viime viikon ajan Rkp:n vaalirahoituksesta ja sen kohdentumisen epäselvyyksistä.

Sinällään on ollut jo vuosikausia tiedossa, että ruotsinkieliset säätiöt rahoittavat Rkp:n toimintaa. Heillähän on kovin yhtenäiset selkeästi julkilausutut poliittiset tavoitteet. Ehkä tämän takia suomenkielistä mediaa ei asia ole kiinnostanut nyt tämän kohun yhteydessä.

Kiitos Jarille kommentista, oli mukava käydä kylässä tst:llä.

Jami kirjoitti...

Pelkääkö suomenkielinen lehdistö selvittää Ruotsalaisen kansanpuolueen kytköksiä ja rahoittajia?

Rkp toimii näkyvästi mm. Ruotsin tupakkateollisuuden sekä Ruotsin yleisradioyhtiön,SVT:n puolesta.

Samoin Rkp tekee läheistä yhteistyötä Suomen ainoan virallisesti muukalaisvihamielisen maakunnan kanssa.

Rkp:n meppi valitsi sieltä avustajansa. Vastapalveluksena avulle ja tuelle.