Rähinä budjettiriihen alla auttoi, ja hallitus yhteisymmärryksessä hioi esitystään ensi vuoden verotuksesta. Työtulovähennykseen sijoitettavat 400 miljoonaa euroa kohdentavat tuloverojen kevennystä riittävästi pieni- ja keskituloisiin. Tämän lisäksi tehtiin tasaiset kevennykset kaikkiin veroluokkiin, ja siten kokoomuksen kammoksuma marginaalivero ei (ainakaan muodollisesti) noussut.
Tärkeää on myös huomata, että työtulovähennys kohdennetaan myös niille, jotka maksavat vain kunnallisveroa (eli alle 12 600 euroa vuodessa tienaaville). Sen ansiosta pienituloisen työn kannattavuus paranee, ja opiskelijoillekin jää jotain veronalennuksesta käteen. Pieni- ja keskituloisten veronkevennykset kohdistuvat todennäköisemmin kulutukseen, mikä lisää kotimaista kysyntää ja elvyttää taloutta.
Minua on hiukan huvittanut kokoomuksen kovasti markkinoima pelko progression kiristymisestä. Euromääräisesti ja todennäköisesti myös suhteellisesti (ks. alla oleva esimerkki) nyt toteutettu veronkevennys paisuttaa edelleen eniten hyvätuloisten lompakkoa. Pieni- ja keskituloiselle on olennaisempaa se, että hänen lompakossaan on oikeasti enemmän rahaa kuin se, että teoreettisesta seuraavasta lisäeurosta maksetaan muutama prosentti enemmän veroa. Kaikilla opettajilla ja sairaanhoitajilla kun ei ole mahdollisuutta saada lisää palkkaa.
Toki olen sitä mieltä, että yli 50% marginaaliverot ovat kohtuuttomia. Näitä meillä on kuitenkin vain aivan asteikon yläpäässä, asia koskettaa vain noin 5 prosenttia veronmaksajista. Heidän osaltaan ongelma voidaan korjata siten, että hyvätuloisten työn verotuksen keventäminen rahoitetaan yksityishenkilöiden pääomatulojen verotusta nostamalla.
On myös ekonominen fakta, että mitä alhaisempaa työn verotus on tulee sen saman tulonsiirtovaikutuksen aikaansaamiseksi olla aikaisempaa progressiivisempaa. Sama koskee sitä tilannetta, jossa tuloverotuksen osuus valtion kaikista verotuloista laskee. Kulutusverot kun eivät ole progressiivisia. Tällä hetkellä meillä toteutuvat molemmat.
(Tässä vielä pieni havainnollistava esimerkki "tasaisesta veronkevennyksestä": Pekka tienaa 100 000 euroa vuodessa, ja hänen veroprosenttinsa on 45%. Janne tienaa 20 000 euroa vuodessa, ja hänen veroprosenttinsa on 20%. Valtio päättää tehdä yhden prosenttiyksikön tasaisen veronkevennyksen. Pekan uusi veroprosentti on 44%. Jannen uusi prosentti on 19%. Pekan käteen jäävät ansiot nousevat 55 000 eurosta 56 000 euroon. Käteen jää siis tuhat euroa vuodessa lisää, mikä tarkoittaa 1,8 prosentin nousua. Jannen käteen jäävät ansiot nousevat 16 000 eurosta 16 200 euroon. Tulojen nousua on 200 euroa, mikä tarkoittaa ansiotason nousua 1,25 prosentilla. Mitenkäs tässä näin kävi? Tasaiset veronkevennykset lisäsivät paitsi euromääräisesti myös suhteellisesti Pekan ansioita enemmän.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
"Toki olen sitä mieltä, että yli 50% marginaaliverot ovat kohtuuttomia."
Miksi?
Eikö ole erinomainen asia kannustaa jo muutenkin liikaa töitä tekeviä hyvätuloisia ihmisiä siihen, etteivät nyt ainakaan lisää työntekoa? Parempi, että menevät ylitöiden sijaan kotiin lasten luokse tai muuten vain rentoutumaan.
Suhteessa muihin verotuksen muotoihin on yli 50% marginaaliverot työn tekemisestä aivan omaa luokkaansa. Yli 50% marginaaliveroja maksaa lähinnä yhteiskunnan toiseksi rikkain kymmenys, kun se kaikkein rikkain kymmenys maksaa alle 30 prosentin veroa pääomatuloistaan (eikä yleensä nosta työtuloja).
Oikein?
Ei.
Toki, mutta se todellinen ongelma on pääomaverojen alhaisuus.
Tai siis se, mikä on kohtuutonta. Pragmaattisista syistä, voidaan tietysti joutua vetämään ylimpiä marginaaleja alas samalla, jos pääomaveroja nostetaan.
Kansantaloudellisesti ja yhteiskunnan kokonaistuloerojenkin kannalta näillä yli 50% menevillä marginaaliveroilla on vain marginaalinen merkitys, suuntaan tai toiseen.
Minun mielestäni on kuitenkin periaatteessa oikein, että kaikilla ansiotasoilla säilyy mahdollisuus ansiotason kasvattamisella parantaa todellista tulotasoaan. 50 prosenttia max veroihin on siinä hyvä kohtuusraja. Hyvätuloisten palkannoususta iso osa tulee tuottavan sijoitustoiminnan kautta yhteiskunnallekin hyödyksi.
Jos hyvätuloisella on ylipäätään mahdollisuutta lisätä vapaa-aikaansa (usein tämän tulotason ihmiset ovat vaativissa johtotehtävissä), uskon että hän voi sen valinnan tehdä myös vähän alhaisemmalla marginaaliverolla.
Niin, ja piti vielä lisätä, että kun tavoitteena on pääomatulojen ja työn verotuksen lähentyminen, niin ei sitä voi tehdä vain pääomatulojen verotusta kasvattamalla. Jossain se raja tulee sielläkin vastaan, siis kannustavan omistajuuden ja kansainvälisen kilpailutilanteen takia.
Lähetä kommentti