Kohti kestävää yhteiskuntaa

Puheenvuoroni eilisessä ilmasto- ja energiastrategiakeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunnassa olemme meidän nykyajan yhteiskunnan ja ihmiskunnan keskimmäisen kysymyksen äärellä. Jos ajatellaan sitä, mitkä seuraukset tulevat, mitkä katastrofaaliset seuraukset siitä tulevat, jos ilmaston lämpenemistä ei voida rajoittaa kahteen asteeseen, niin se merkitsee elämän edellytysten heikentymistä ja jopa täydellistä elämän edellytysten mahdottomuutta monilla alueilla maapallollamme. Jo nyt tällä hetkellä 15 miljoonaa ihmistä Bangladeshissa asuu alueilla, jotka ovat välittömässä vaarassa ilmastonmuutoksen aiheuttamien tulvien ja pysyvän veden nousun takia.

Vihreästä näkökulmasta se, mitä nyt on tehtävä, on pitkällä aikavälillä varmistaa, että ihmisen toiminta asetetaan maapallon sietokyvyn rajoihin. Itsekkään ja kestämättömän yhteiskunnan aika on ohi. Emme voi enää elää laina-ajalla tulevien sukupolvien ja maapallon hyvinvoinnin kustannuksella. Kuten Sternin raportti osoitti, seuraukset ilmastonmuutoksesta ovat paitsi sosiaalisesti ja ekologisesti myös taloudellisesti kestämättömiä. Meidän yhteiskuntajärjestelmämme ei kestä sitä taloudellista kriisiä, mikä aiheutuu siitä, että ilmastonmuutos edetessään heikentäisi pysyvästi monia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ympäri maailmaa, myös Suomessa. Siksi on syytä korostaa, että vaikka ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, niin se maksaa paljon vähemmän kuin maksaisi se, että jatkamme laput silmillä kohti syvää katastrofia.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia näyttää ensi kertaa Suomessa virallisena asiakirjana suuntaa kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Asetetut tavoitteet menevät oikeaan suuntaan, mutta niiden pitäisi mennä vielä pitemmälle. Meidän on varauduttava suurempiin päästövähennyksiin globaalin sopimuksen myötä. Yhdysvallat ja EU voivat nyt yhdessä Barack Obaman presidenttiyden myötä ajaa tiukkaa linjaa ja riittävän kattavaa kansainvälistä sopimusta Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.

On myös syytä korostaa sitä, että vaikka hallitus nyt Suomessa on tehnyt käännöksen siitä, että Suomessakin otetaan ilmastopolitiikka vakavasti, niin meidän naapurimaassamme Ruotsissa on näin toimittu jo vuosikausia. Ruotsissa on jo tällä hetkellä energiankulutuksen ja sähkönkulutuksen kasvu taitettu, ja me tavoittelemme tätä tilannetta 10 vuoden kuluttua. Elikkä meillä on aika paljon kirittävää meidän naapurimaihimme verrattuna.

Jos ajatellaan sitä laajaa yhteiskunnallista rakennemuutosta, mikä tarvitsee tehdä, niin tässä strategiassa on kaikki osapalaset huomioituina, mutta ei anneta siihen resursseja eikä todeta, mitä investointeja se edellyttää. Se, mikä seuraavaksi pitää tehdä, on varmistaa, että taloudelliset resurssit näihin investointeihin myös tulee laajasti ajatellen siten, että me panostamme lisää raideliikenteeseen, joukkoliikenteeseen, energiatehokkuuteen kaikilla yhteiskunnan eri alueilla ja sitten myös uusiutuvaan energiaan ja muilla tavoin tavoittelemme niitä tavoitteita, mitkä meille on asetettu.

On myös syytä korostaa, että kestävä yhteiskunta on myös ihmisille parempi yhteiskunta. Se painottaa puhdasta ympäristöä, kestäviä tuotteita, puhdasta ruokaa ja liikkumisen vapautta eli vapautta autoilun pakosta, mikä nyky-yhteiskunnassa on olennainen piirre. Kestävässä yhteiskunnassa korostuu myös vihreiden pitkään kannattama ajatus siitä, että meillä on enemmän aikaa ja vähemmän roinaa. Keskitymme elämässämme enemmän laatuun, jolloin se on myös ekologisesti kestävämpää ja kuormitamme ympäristöä vähemmän.

Arvoisa puhemies! Riippuvuus raaka-aineiden hinnasta on vaarallista yhteiskunnalle, ja Peak Oil -teorian mukaan öljyn hinta keskipitkällä aikavälillä on edelleen nousussa. Elikkä tämä asetelma tarkoittaa sitä, että modernissa, resurssitehokkaassa taloudessa ekonomia ja ekologia kuuluvat yhteen. On selvää, että raaka-aineiden ja energian hinnannousu kannustaa kaikkia yhteiskuntia energiatehokkaaseen ja moderniin yhteiskuntarakenteeseen. Silloin päästövähennysten ja yhteiskunnan modernisaation vaihtoehtona ei ole siis nykytilanteen jatkuminen vaan talouden taantuminen energia-intensiivisten teollisuusjättien hautausmaaksi, jollemme kaikilla aloilla ryhdy modernisoimaan yhteiskuntamme rakennetta ja teknologinen kehitys jatku kaikilla aloilla, ympäristöteknologia puhdasta teknologiaa korostavaan suuntaan.

Rakennemuutosta ei kannata siis vastustaa, vaan se pitää ottaa haltuun. Perässä hiihtäjiksi ajautuvat maat jäävät vaille puhtaan teknologian alan kasvuyrityksiä ja käyttävät yhä kalliimmaksi tulevaa energiaa tehottomasti, jolloin niiden talous kärsii. Siksi, arvoisa puhemies, on vaikea ymmärtää energiateollisuuden konservatiivisuutta ja näköalattomuutta, mitä ilmensi energiateollisuuden toimitusjohtajan Naukkarisen esitys laskea tavoitteita uusiutuvan energian lisäämiseksi. Suomalaisten pitäisi ymmärtää, että koko suomalaisen yhteiskunnan etu on niin taloudellisesti kuin kaikilla muillakin tavoin kulkea ilmastomuutoksen torjunnan eturintamassa.