Suomalainen jalkapallokulttuuri on kasvamassa kohisten jo aika hurjiin mittoihin. Katsoin juuri äsken tv:stä alle 21-vuotiaiden futismaajoukkueen ratkaisevan EM-karsintaottelun Itävaltaa vastaan: Suomi nousi ensimmäisen osaottelun 1-2 tappiosta ja tässäkin pelin yhden maalin takaa-ajoasemasta huolimatta komeasti 2-1 voittoon ja rankkarikisalla jatkoon!
Nyt Suomi on mukana ensimmäistä kertaa kahdeksan joukkueen EM-lopputurnauksessa, joka tällä kertaa järjestetään Ruotsissa. Pojat osoittivat sellaista asennetta ja itsevarmuutta, josta koko Suomi saa ottaa oppia. Rankkarikisaa katsoessa oli kerrankin sellainen olo, että nämä pojat eivät tätä kisaa voi hävitä.
Turkukin sai osansa kunniasta, sillä Turun Kupittaalla pelatut ratkaisevat ottelut olivat yleisömenestyksiä. Tunnelma näytti olevan huikea tässä pelissä. Harmi vain, että itse jouduin jäämään Helsinkiin eduskunnan välikysymyskeskustelun takia enkä päässyt paikan päälle.
Tämäkin peli näytti sen, että Turun kaupungin kannatti osallistua Kupittaan uuden päätykatsomon rakentamiseen. Itse olin aktiivisesti varmistamassa, että Sdp:n vastaanhangoittelusta huolimatta hankkeeseen osallistuttiin. Vuoden 2009 naisten EM-kisoissa Turun Kupittaa pääsee päätykatsomon valmistuttua entistä ehompana isännöimään - anteeksi, emännöimään - kansainvälisesti arvostettua huipputurnausta.
Enää ei tarvitse miettiä, miksi Suomessa ei ole kunnon futiskulttuuria. Ei tarvitse kuin käydä TPS:n tai Interin peleissä nähdäkseen turkulaisen futiskulttuurin nousun, niin katsomossa kuin pelikentällä. Futiskulttuuri on jo täällä!
(PS. Jos joku ei ymmärrä, miksi bloggaan futiksesta, niin voin sanoa että Kaarinan Poikien junnuissa pelatessani unelmani oli päästä pelaamaan futista ammattilaiskentille - ei päätyä kansanedustajaksi Arkadianmäelle :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti