Vihreät pitää tärkeänä, että vaalirahoitus on julkista ja että äänestäjillä on mahdollisuus jo ennen vaaleja tietää ehdokkaiden kampanjoiden mittaluokka ja kampanjan rahoittajat. Siksi julkaisen oman kunnallisvaalibudjettini tässä menoeriin eriteltynä. Samoin toimivat muutkin vihreät kansanedustajat.
Toistaiseksi budjetti on alustava ja perustuu joidenkin menoerien osalta arvioon, sillä en ole saanut vielä kaikkia laskuja, enkä kirjannut tilattaessa kustannuksia ylös.
KAMPANJABUDJETTI
KAMPANJAN TULOT:
- Oma rahoitus, noin 2 250 euroa.
Koko kampanja rahoitettu omalla rahoituksella.
KAMPANJAN MENOT
Yhteensä noin 2 250 euroa.
- Lehtimainokset, yhteensä noin 2 000 euroa
* 2 kpl Turun Sanomat, 1 268 euroa
* 1 kpl Aamuset, noin 350 euroa
* vihreiden yliopistoehdokkaiden yhteismainos Turun ylioppilaslehdessä, 33,50 euroa
* yhteismainos vaalipaneelista Turun Sanomissa (Randell/Achren/Niinistö/Maskula), 305 euroa
* vihreiden kaksikielisten ehdokkaiden yhteismainos Åbo Underrättelser, noin 30 euroa
- Mainoslehdykkä/flyer (500 kpl), n 150 euroa
- Ehdokasmaksu vihreiden paikallisyhdistykselle yhteisen kampanjan rahoittamiseen, 100 euroa
--
Tiivistäen voin todeta, että kunnallisvaaleissa pidän tärkeänä jalkautumista ihmisten keskuuteen, monipuolista nettiläsnäoloa ja vahvaa asiasisältöä. Harvoissa mainoksissani haluan aina tuoda myös esille asiateemoja. Mainosbudjetilla kilpailun jätän muiden, katukuvasta päätellen kokoomuslaisten, asiaksi. Hekin voisivat julkaista jo ennen vaaleja budjettinsa rahoittajat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tsemppiä vaaleihin, Ville.
Kommentoinpa sulle samalla pläjäyksellä kuin Puoskarin Marille, joka ei ollut sentään ihan kokonaan rahoittanut kampanjaansa itse. Olisi mielenkiintoinen kuulla ajatuksiasi asiasta.
--
Toivottavasti tällaisesta avoimuudesta tulee maan tapa. Toivottavasti ihmiset alkavat vakavissaan vaatia ehdokkaitaan julkistamaan moisia tuloslaskelmia (jo ennen vaaleja).
Heitto / omia ajatuksia vaalirahoituksesta:
Musta suurin ongelma vaalirahoituksessa on salailun lisäksi suuret yksittäiset rahoittajat. Tietyntasoiseksi ongelmaksi lasken myös sen, että ehdokas itse sijoittaa 4000€ kunnallisvaalibudjettiinsa (koska se rahoittaa hakijoiden joukkoa).
Amerikkalaista vaaliskeneä seuranneena ihan yleisesti ja Obaman kamppista erityisesti oon kovasti myyty ajatukselle, että leijonanosa vaalirahoituksesta tulisi ideaalissa tapauksessa pieninä lahjoituksina laajalta joukolta. Tämä on/olisi musta yksinkertaisesti ja kirkkaasti paras kanava kaikista, sillä se minimoi yksittäisten rahoittajien vaikutuksen / kiitollisuudenvelat, maksimoi potentiaalisten ehdokkaiden joukon, ja vielä vahvistaa linkkiä kannattajien ja ehdokkaan välillä. Jos Suomessakin olisi moinen vaalirahoituksen kulttuuri, niin monipuoluejärjestelmäämme sovellettuna se sallisi lisäksi "kauniisti" useamman oman mielisen ehdokkaan kohdistetun rahoittamisen ja näin useamman tukemisen (vieläpä yli puoluerajojen), mitä vaalitapa ei valitettavasti salli.
Suurimpana esteenä on luullakseni mainittu kulttuuri ja tottumus; ajatellaan, ettei äänestäjien tarvitse. Ettei ole soveliasta, jopa. Mikä harmillisen hassu ellei hieman välinpitämätön tapa/kulttuuri.
Vai kui?
moi, olen oikeastaan kaikista pointeistasi samaa mieltä. Kirjoitin jotain vastaavaa blogissani toukokuussa, kun vaalirahoitusskandaali on kiihkeimmillään. Hyvän vaalirahoitusjärjestelmän keskeiset ominaisuudet ovat seuraavat:
1) Katto kokonaiskampanjarahoitukselle ja katto yksittäisille lahjoituksille
2) täysi avoimuus rahoittajien ja menoerin osalta
3) Mahdollistetaan pienten lahjoitusten antaminen nykyistä paremmin ja vahvistetaan kulttuuria, jossa yksityishenkilöiden pienet rahoitukset ovat nykyistä yleisempiä ja suurten rahoittajien/lobbareiden osuus nykyistä pienempi.
Näillä eväillä vaalibudjeteista ja kampanjoista tulee nykyistä reilumpia, avoimempia ja vähemmän korruptioalttiita.
Lähetä kommentti